Alotin tämän kesäloman päättämällä olla hölmöilemättä enää. Luulis olevan helppo homma?
Tosin kukapa nyt tarkotuksella tekis jotain tosi tyhmää. No minä tietysti aina välillä, mutta nyt vahingo(i)sta viisastuneena:

Ei enää tyhmyyksiä.

Niin se vaan on, että liian lyhyt on tämä elämä siihen, että tekee jotain peruuttamatonta jota sitten katuu sen toisen lyhyen puolen elämästään.
Oon aina haaveillu siitä, että voisin vielä kuolinvuoteellakin korista "en kadu mitään..."
Sellasia hehkeitä unelmia mulla, niih.

Joten pitäis mun olla jo aika idiootti, jos en tajuais että niinpä tosiaan, unelmien eteenhän itseasiassa VOI tehdä jotain. Ja mikä tärkeintä, vain MINÄ voin tehdä jotain niiden eteen.

Nyt sitten vaan siis sanoista tekoihin.

Makkeeta kesää kaikille!